tiistai 28. kesäkuuta 2016

John Green: Teoria Katherinesta

Kirja: Teoria Katherinesta
Kirjailija: John Green (suom. Helene Bützow)
Kustantaja: WSOY
Julkaisuvuosi: 2006 (suom. 2016)
Sivuja: 328

Colin Singleton on entinen ihmelapsi, joka haluaisi olla merkittävä. Hän on lukenut 400 sivua päivässä seitsenvuotiaasta asti, puhuu sujuvasti yhtätoista kieltä, suhtautuu intohimoisesti anagrammeihin ja seurustelee vain Katherine-nimisten tyttöjen kanssa. Yhdeksästoista Katherine on juuri jättänyt hänet.

Sydän säpäleinä Colin lähtee parhaan (ja ainoan) ystävänsä Hassanin kanssa roadtripille keskilänteen. Matkan ytimeksi muodostuu arkkiherttua Franz Ferdinandin hauta, rakkaussuhteiden ennustettavuutta tutkivan matemaattisen kaavan kehittely - sekä tyttö, jonka nimi ei ole Katherine.

* * *

Teoria Katherinesta oli toinen lukemani John Greenin kirja. Alkuun minua mietitytti, onko tämä suhteellisen samanlainen kuin Arvoitus nimeltä Margo, takakansi kun enteili roadtripiä. Ilokseni huomasin kuitenkin, että tämän kirjan roadtripissä itse matkan tekeminen oli lyhyt osa kirjaa, kun taas Margossa se kesti varmaan puolet kirjasta.

Kahden kirjan perusteella voin kuitenkin sanoa, että tykkään Greenin kirjoitustyylistä: se on humoristinen ja kevyt. Kirjan lukee nopeassa tahdissa helppolukuisuutensa vuoksi, mikä minulle oli tällä hetkellä suuren plussan arvoinen, koska olen loppukeväästä asti kärsinyt lukujumista, enkä ole siksi kovinkaan montaa kirjaa saanut päätökseen. Nyt luulen, että olen selättämässä jumia, toivottavasti ainakin!

Takaisin kirjaan. Päähenkilö Colin on poikkeuslahjakkuus, jolla ei ole kuin yksi ystävä ja hän haluaa koko ajan oppia uutta sekä tehdä jotakin merkittävää. Harvoin tunnen samastuvani hahmoihin, enemmänkin samastun heidän kokemiinsa tilanteisiin empatiakykyni takia (erään henkilön mukaan tämän vuoksi olen patologinen kyynikko...), mutta Colinin kohdalla koin pientä samastumista. Olen ollut ahkera opiskelija peruskoulu- ja lukioaikoina, halusin oppia uutta, mutta nyt sekin on hiipunut. Lisäksi olen itsekin ajatellut, että haluaisin tehdä jotakin merkittävää, jättää jotakin jälkeeni. Lähinnä tällä hetkellä haluaisin kirjoittaa kirjan, mutta se vaatisi kirjoittamista, enkä ole sitä onnistunut vielä aloittamaan. Kirjan lopussa kuitenkin Colin pohti uuden ystävänsä Lindseyn kanssa merkittävyyttä ja elämän suuria asioita. Kirjassa oli ihan hyviä oivalluksia, joita minäkin jäin miettimään jälkeenpäin.

Tykkään kyllä Greenin kirjoista ja aion perehtyä muihinkin suomennettuihin teoksiin. Kesälukemisena varsinkin tämä toimi oikein hyvin. Monet ovat valitelleet sitä, että putkeen luettuna Greenin kirjojen samankaltaisuus alkaa kyllästyttämään, mutta minä en kokenut samaa, koska Arvoitus nimeltä Margon lukemisesta on noin vuosi.

Voin suositella Teoria Katherinesta -kirjaa, jos kaipaa mukavan kirjan, joka on kevyt lukea (niin fyysisesti kuin muutenkin) sekä helppo- ja nopealukuinen. Jos matikkaa ei voi sietää, silloin en suosittele, koska kirjassa kehitellään matemaattista teoriaa ja sisältää siksi graafisia esityksiä että laskukaavoja. Mutta minusta se vain toi kirjaan mielenkiintoisen lisän.

Arvosana:

2 kommenttia:

  1. Kesälukumaratonpäivä lähestyy! Postausten linkitys-artikkeli on jo julkaistu https://jakaikkeamuuta.blogspot.fi/2016/07/blogistanian-lukumaraton-2016.html. Tervetuloa mukaan ja mahtavaa maratonia!

    VastaaPoista