torstai 27. heinäkuuta 2017

Jay Asher: Kolmetoista syytä

Minun 6-vuotias harmaapartani halusi kuvaan mukaan :D
Kirja: Kolmetoista syytä
Kirjailija: Jay Asher (suom. Annika Eräpuro)
Kustantaja: Otava
Julkaisuvuosi: 2007 (suom. 2014)
Sivuja: 252

Miten monta salaisuutta yhdessä koulussa voi olla?

16-vuotias Clay Jensen saa postissa paketillisen kasetteja. Nauhoilla hänen luokkatoverinsa ja ihastuksensa Hannah Baker kertoo 13 syytä siihen, miksi päätyi epätoivoiseen ratkaisuunsa. Ja että Clay oli yksi niistä syistä. Kolmetoista syytä on tarina epävarmuudesta: mysteeri, muistokirjoitus ja seremonia yksissä kansissa.

* * *

Niin kuin varmaan monia muitakin, minua Kolmetoista syytä alkoi kiinnostaa Netflix-sarjan myötä. Yleensä pyrin lukemaan kirjan ennen sarjan kattomista, jos se vain on mahdollista. Tällä kertaa jopa tartuin ajatuksesta tekoon ja luin kirjan oikeasti enkä siirtänyt sitä hamaan tulevaisuuteen, vaikka toki sarjan julkaisusta on jo tovi.

Päähenkilö Clay vaikuttaa mukavalta pojalta. Minulle hänestä tuli jossakin määrin mieleen Stephen Chboskyn Elämäni seinäruusuna -kirjan Charlie. Hannah taas... no hän päätyi epätoivoiseen tekoon ja selittelee sitä kaseteillaan. Jotenkin en päässyt hänen hahmoonsa kunnolla sisälle, koin enemmän samaistumispintaa Clayhin.

Kirjan lukeminen minulla oli pitkissä kantimissa ja luin sitä todella pätkittäin. Sen vuoksi välillä unohtui, minkälaiset syyt oli jo käsitelty ja kuka hahmoista oli tehnyt mitäkin. Onneksi Hannahin tarinoissa oli jonkun verran kertaustakin, joten aina pääsi niihin mukaan ilman, että selaili kuka oli kuka.

Juonen puolesta kirja oli paikoin tylsä. Hannahin kasetit ja tarinat olivat paras antia, mutta välillä toki kerrottiin missä Clay niitä kuuntelee ja mitä ympärillä tapahtuu. Hyvä lisä ne oli, sillä olisihan kirja ollut paljon lyhyempi ilman niitä, jos Clay olisi vain kotona sängyllä maaten kasetteja kuunnellut. Mutta silti olisin kaivannut niihin jotakin lisää.

Tärkeästä aiheesta kirja on kirjoitettu ja tarinassa tuli esille se, että Hannah oli jättänyt merkkejä aikomuksistaan, mutta kukaan ei niitä huomannut. Tietynlainen syyllistämisen fiilis kirjassa taustalla oli. Hienoa oli kuitenkin se, miten Hannahin tarinat punoutuivat yhteen ja miten ihmisten pienillä yksittäisillä asioilla on aina vaikutusta toisiinkin ja seuraaviin asioihin. Usein kuitenkin unohdetaan, että elämä on kaikkien yksittäisten tapahtumien summa ja asiat johtavat seuraaviin asioihin tavalla tai toisella.

Seuraavana voinkin katsoa kirjaan perustuvan sarjan Netflixistä. On mielenkiintoista nähdä onko se parempi kuin kirja ja kuinka tunnollisesti se seuraa kirjaa. :)

Arvosana:
★★★

lauantai 22. heinäkuuta 2017

Elina Pitkäkangas: Kajo

Kirja: Kajo
Kirjailija: Elina Pitkäkangas
Sarja: Kuura #2
Kustantaja: Myllylahti
Julkaisuvuosi: 2017
Sivuja: 343
Arvostelukappale

Ihmissusimyyttejä omaleimaisesti käsittelevä Kajo jatkaa synkän romanttista tarinaa, jossa suurimpia petoja eivät ole hukat vaan ihmiset itse. Tapahtumien kärjistyessä koulumaailma jää taakse ja urheilukentän valot korvautuvat korpimetsän hämärällä. Kajo on Kuura-trilogian toinen osa.

18-vuotias Inka Lavaste on onnistunut suojelemaan perhettään, mutta joutunut maksamaan valinnoistaan hirvittävän hinnan. Toukokuun hukkaterrorin tuhoisat tapahtumat varjostavat Kuurankeron pikkukaupunkia, eivätkä uudet täydenkuun yöt yhdessä kokemattoman teinihukan kanssa suju kivuttomasti. Pahinta kaikessa on epätietoisuus parhaan ystävän, Aaron Matsonin, kohtalosta. Voiko poika olla yhä hengissä? Kun lykantropian torjumiseen erikoistunut Jahti kiristää turvallisuussäännöksiään, ei Inka kykene enää pakenemaan tekojensa seurauksia. Alkaa taistelu ylivoimaa, petoksia ja täydenkuun kutsua vastaan.

* * *

Kiitos Myllylahdelle ensimmäisestä arvostelukappaleestani! Kajon lukeminen venähti vähän pitkälle elämän kiireiden ja lukujumin takia, mutta vihdoinkin sain sen heinäkuun lukumaratonilla luettua.

Kuuran luin viime syksynä ja se tosiaan yllätti, etenkin loppuhuipennuksellaan. Samaa odotin Kajolta ja kyllähän sekin yllätyksiä ja rankkoja juonenkäänteitä sisälsi.

Kajossa Inkan hahmo ei ollut minusta enää niin häikäilemätön, toki hänen tilanteensakin kirjassa oli erilainen kuin Kuurassa eikä Kuuran kaltaisiin päätöksiin hänen kohdalla ollut tarvetta. Kajo oli selvästi enemmän Aaronin kirja jos Kuura oli Inkan. Aaronista minulla oli melko samanlaiset fiilikset kuin Kuuran aikaankin, ei mitenkään noussut lempparihahmokseni, hän on ihan ok. Matleenasta taas paljastui minua ärsyttävä puoli tässä kirjassa. Uusia hahmojakin tuli paljon mukaan, joista itse tykästyin Väinöön kovasti. Onkin mielenkiintoista nähdä, kerrotaanko seuraavassa osassa Väinöstä, Alexista ja Tuulista ja heidän taustoistaan enemmän. Jatta oli mielenkiintoinen persoona myös.

Juoni lähti alussa vähän hitaasti liikenteeseen. Uusi tilanne ja tapahtumapaikat tietenkin vaativat pohjustamista, joten se oli ihan loogista. Mutta kun alkoi tapahtua, sitten tapahtuikin rytinällä ja sivut vain kääntyivät eteenpäin. Lykantropian sisällyttäminen nykymaailmaan on kyllä onnistunut tässä kirjasarjassa ja kaikki verisiteet sun muut ihmissusiasiat kolahtavat loogisesti paikoilleen, eikä ainakaan itselleni ole juonessa jäänyt aukkoja mietityttämään.

Kirjoissa parhautta on, kun ne pääsevät lukijan mielen sisään niin että aiheuttavat monia eri tunteita. Kuura ja Kajo ovat molemmat tuoneet minulle monenlaisia fiiliksiä: paikoin hymyilyttää, välillä yllätyn täysin odottamattomista käänteistä ja jatkan lukemista hölmistyneenä, kun joskus taas muutama kyynel vierähtää silmäkulmasta.

Kuura-trilogian viimeistä osaa odotan innoissani!

Arvosana:
★★★★★

lauantai 8. heinäkuuta 2017

Lukumaraton 2017

Heipparallaa!

Päätin, että nyt potkin lukujumin kauas pois (toivottavasti) ja osallistun kirjabloggareiden kesän toiseen lukumaratoniin. En etukäteen ilmoitellut mihinkään tästä maratonista kun en ollut varma ehdinkö siihen osallistumaan, mutta ehdin kuitenkin!

Kesäkuu oli ja meni, mateli hitaasti eteenpäin mutta vihdoinkin vaihtui heinäkuuksi. En tainnut kesäkuun aikana saada luettua yhtään kirjaa. Hui hyi. Mutta oli siinä kuussa kyllä tapahtumaakin. Työelämään siirtymisessä on aina omat rasitteensa ja sen vuoksi olenkin ollut töiden jälkeen aina hirmuisen väsynyt ja illat kuluneetkin telkkaria katsellessa. Loppukuusta sain myös tietää, että pääsin Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan kirjallisuutta. Se tieto tuli siis aivan puskan takaa, koska olin 110 % varma, etten Jyväskylään nyt ainakaan pääse opiskelemaan. Pääsykoe oli niin vaikean oloinen, mutta ilmeisesti se sitten kuitenkin meni hyvin kun opiskelupaikka irtosi. Kuun vaihde on mennyt uuden asunnon etsimisessä, mutta sekin on nyt vihdoin löytynyt ja elokuun puolessa välissä muutto siihen. Uusia tuulia pukkaa siis.

Eli minun kesän 2017 lukumaraton alkaa tänään klo 15.30 ja kestää sunnuntaihin 15.30 saakka. Katsotaan kuinka onnistuu. Viime kesän maratonissa saldo oli 317 sivua, toivottavasti tänä vuonna tämä etana saa paremman saldon! :)

Minun maratonpino koostuu kolmesta keskeneräisestä kirjasta, eli:
  • Elina Pitkäkangas: Kajo
  • J. K. Rowling: Harry Potter ja liekehtivä pikari
  • Jay Asher: Kolmetoista syytä

Tarkoituksena olisi saada näitä kirjoja eteenpäin, toivottavasti joku loppuun.

8.7.2017 klo 15.30
Lukumaraton alkaa!

Klo 18.52
Lukumaratonia ei ainakaan edistä päänsäryn poteminen ja maratonpuhelu. Aloitin lukemaan Asherin Kolmeatoista syytä, jota olin saanut jo aiemmin luettua 49 sivua. Hetken luettua rivit alkoi pomppia ja päänsärky vaikeuttaa lukemista niin paljon, että oli pakko ottaa särkylääkettä ja huilata hetki. Huilaamisen jälkeen olikin sitten helpompi taas jatkaa lukemista. :) Tähän mennessä olen lukenut 55 sivua.

Klo 22.38
Vaihdoin Kolmentoista syyn jälkeen Elina Pitkäkankaan Kajoon, jota olin lukenut aiemmin 120 sivua. Lukeminen lähti ihan hyvin käyntiin, mitä nyt taukoja pitelin aika usein. Sain kirjaa luettua kuitenkin 88 sivua. Nyt ajattelin vielä jonkun aikaa lukea ja alkaa sitten nukkumaan. Tähän mennessä luettuja sivuja 143.

9.7.2017 klo 15.10
Lukumaraton päättyy osaltani tähän. Sain Kajon luettua loppuun hetki sitten enkä enää 20 minuutin takia jatka lukemista. Lukumaratonin saldoksi tuli 270 sivua. Ihan ei viime kesän lukemiin päästy, mutta tämä maraton olikin hieman katkonainen kaikista tauoista sun muista johtuen :) Olen silti tyytyväinen, että sain kirjoja eteenpäin ja jopa yhden päätökseen.

Lukumaratonilla luetut:
  • Jay Asher: Kolmetoista syytä (55 s.)
  • Elina Pitkäkangas: Kajo (215 s.)
  • Luetut sivut yhteensä: 270 s.